Kandidaasi
Kaikilla ihmisillä on hiivaa limakalvoilla ja iholla, mutta terve immuunijärjestelmä estää sitä lisääntymästä runsaasti ja aiheuttamasta tulehdusta.
APECED:iin liittyvistä ihon ja limakalvojen ongelmista yleisin on krooninen hiivasienen aiheuttama tulehdus. Suun kandidaasi on tautikomponenteista yleisin ja useimmiten ensimmäinen. Se voi olla jatkuvaa tai ajoittaista ja vaikeusasteeltaan vaihtelevaa.
Kandidaasi on myös ainoa tautikomponentti, joka näyttää ilmaantuvan kaikille, ainakin ohimenevästi, esim. yleiskunnon heikennyttyä. Lievimmillään se aiheuttaa suupielten rikkonaisuutta, punoitusta ja arkuutta, mutta myös koko suun limakalvo voi olla punoittava ja niin arka, että syödessä tuntuu kirvelyä.
Oireita mm. ovat:
- kielellä ja poskien limakalvoilla oleva vaalea hiivapeite
- nielemisvaikeuksia, jos tulehdus leviää ruokatorveen
- niellessä kipua keskellä rintaa
- palan jäämisen tunne ruokatorvessa
- vatsakipua, ilmavaivoja ja ripulia, jos tulehdus ulottuu suolistoon
Hoito
Limakalvovauriot ja haavaumat paranevat hitaasti ja voivat edistää hiivainfektion puhkeamista tai pahenemista. Siksi on tärkeää, että hammaslääkäri hioo pois mahdolliset hampaiden terävät särmät ja korjaa rikkinäiset hampaat. Hampaiden säännöllinen harjaus ja hammasvälien puhdistus on erityisen tärkeää, koska niiden pinnalle muodostuva kerros, hammasplakki, on suotuisa hiivan kasvualusta. Hammasproteesit ja oikomiskojeet on puhdistettava ja desinfioitava huolellisesti päivittäin.
Suun hiivaa torjuva paikallinen lääkehoito on tarpeellinen monilla potilaista, ja joskus siihen käytetään myös yleislääkitystä. Suun hiivan torjunnassa käytetään mm. klooriheksidiini-purskuttelua tai nystatiinia.
Kandidaasin syntyyn vaikuttavat asiat
Hiivatauti pahenee tai ilmaantuu usein antibioottikuurien, kortisonihoidon ja yleistilaa heikentävien sairauksien aikana. Sen tiukka kurissapito on hyvin tärkeää, koska se pitkään jatkuessaan saattaa aiheuttaa suun tai ruokatorven limakalvon syövän (syöpä on ilmaantunut kuudelle yli 25-vuotiaista APECED-potilaista 10 % v.2006). Suun limakalvojen vaurioitumista tulee välttää. Limakalvovauriot ja haavaumat paranevat hitaasti ja vaikeasti, ja voivat edistää hiivainfektion puhkeamista tai pahenemista sekä altistaa limakalvon pahalaatuisille muutoksille. Nikotiinituotteita tulee välttää.
Ruokavalion vaikutus limakalvoihin ja hampaisiin
Myös ruokavaliossa tulee välttää teräviä ja raapivia ruoka-aineita. Tomaatti, sitrus- ja kiivihedelmät, paprika, sekä meksikolais- ja muutkin voimakkaasti maustetut ruoat sekä ylipäänsä happamat ruoat ärsyttävät suuta, ja niitä ei suositella. Vaikka suun limakalvot tuntuisivat sietävänkin hapanta, on taudin johdosta valmiiksi kiillevaurioinen hampaisto altis toistuville happohyökkäyksille; ne heikentävät kiillettä entisestään. Tämä altistaa hampaat reikiintymiselle, hammaskaulojen kulumiselle ja hampaiden kiusalliselle vihlomiselle. Hampaisto kuluu, hampaat lyhenevät ja madaltunut purenta voi aiheuttaa leukanivelongelmia. Tällaisen hampaiston kuntoutus on vaikeaa ja kallista.
Hampaiden korjaamista muovipaikka-aineilla kannattaa välttää. Muovipaikka tarttuu kehityshäiriöiseen kiilteeseen vain heikosti, minkä vuoksi sauma vuodon ja paikanvierushampaan uudelleen reikiintymisen riski on suuri. Tärkeää on säännölliset limakalvokontrollit suu- ja leukasairauksien poliklinikalla noin 1–3 vuoden välein ja tarvittaessa yhteystiedot mahdollisten ongelmien ilmestyessä.