Hormonit ja niiden tehtävät

Addisonin tautiin liittyvät hormonit

ACTH eli kortikotropiini

ACTH on aivolisäkkeen erittämä hormoni, joka säätelee lisämunuaisen kuorikerroksen erittämän kortisolin sekä androgeenisten hormonien eritystä. 

ACTH:n eritykseen vaikuttaa kortisolin palautejärjestelmä sekä stressireaktiot. Addisonin taudissa ACTH yrittää saada lisämunuaisia erittämään kortisolia, siinä onnistumatta, mikä nostaa ACTH:ta. Jos kortisolia on liikaa, ACTH laskee. ACTH:ta voidaan mitataan verikokeella, joka toimii hyvin, kun halutaan arvioida kortisonihoidon riittävyyttä.

 

Aldosteroni

Aldosteroni (mineralokortikoidihormoni eli “suolahormoni”) on yksi lisämunuaiskuoren erittämistä hormoneista. Se pyrkii säästämään elimistön natriumvarastoja.

Aldosteroni säätelee suolan erittymistä virtsaan​, jolloin suolan määrä elimistössä pysyy oikeana. Suolahormoni toimii tärkeänä verenpaineen säätelijänä.​

Suolahormonin puuttuessa elimistö menettää liikaa suolaa virtsaan ja vaarana on verenkierron pettäminen eli sokkitila. Lievä puute ilmenee ennen pitkää mm. painonlaskuna ja hyponatremiana sekä hyperkalemiana. 

Jos aldosteronia erittyy tai saadaan mineralikortikoidihoitona liikaa, esiintyy turvotuksia, hypernatremiaa, hypokalemiaa sekä verenpaineen nousua.​

 

DHEA

Dehydroepiandrosteroni on lisämunuaiskuoren erittämä testosteronin esihormoni. DHEA:ta esiintyy molemmilla sukupuolilla, mutta naisilla enintään puolet ovat lisämunuaisperäistä ja loput munasarjoista. Toisin sanoen naisilla DHEA:n puutos on huomattavampi, jos lisämunuaisen kuorikerros ei toimi.

 

Testosteroni

Testosteroni on miehen sukuhormoni, jota kivekset tuottavat. Testosteronin tuotanto heikkenee hiljalleen keski-iästä lähtien. Toisin kuin naisilla, joilla hormonituotanto sammuu lyhyessä ajassa, miehillä sukuhormonin tuotanto vähenee vähitellen asteittain. Kivesten testosteronin tuotto vaihtelee vuorokauden ajan mukaan. Korkeimmillaan veren testosteroniarvo on aamulla.

Testosteronin puutos johtuu siitä, että kivekset eivät pysty tuottamaan sitä tarpeeksi. Mikä tahansa kiveksiä vahingoittava sairaus voi johtaa siihen. Esimerkiksi aivolisäkkeen toiminnan häiriöt voivat aiheuttaa testosteronin puutteen, koska kivekset tarvitsevat aivolisäkkeestä säätelyä tuottaakseen sopivasti testosteronia. Jotkin yleissairaudet, lääkkeet, alkoholi, aliravitsemus tai lihavuus voivat myös aiheuttaa puutosta.

 

Kortisoli

Kortisoli, eli “Stressihormoni”, on yksi lisämunuaiskuoren erittämistä hormoneista. Kortisoli (glukokortikoidi) on hormoni, jolla on vaikutuksia lähes kaikkien elinten ja kudosten energia-aineenvaihduntaan. Luonnollinen kortisolieritys on voimakkaimmillaan aamulla ja pienimmillään yöllä. Jos kortisolia ei saada tarpeeksi ihmisen kyky suoriutua heikkenee ja se voi johtaa jopa hengenvaaraan voimakkaassa stressitilanteessa.

Kortisoli vaikuttaa mm.

  • aineenvaihduntaan
  • verenpaineen säätelyyn
  • verensokerin säätelyyn
  • stressiin sopeutumiseen
  • tulehduksen säätelyyn
  • elektrolyyttitasapainoon

Mikäli kortisonia on liikaa se:

  • heikentää luustoa
  • nostaa verenpainetta
  • heikentää immuunijärjestelmää
  • altistaa hormonitoiminnan häiriöille
  • hidastaa kasvua
  • nostaa painoa

Munasarjojen toimintaa säätelevät hormonit

 

Estrogeeni

Estrogeeni on toinen munasarjojen tuottamista hormoneista. Se on tärkein munasarjahormoni, jonka johdoksia (mm. etinyyliestradiolia) käytetään mm. raskauden ehkäisyyn ja vaihdevuosioireiden hoitoon.

 

Progesteroni

Progesteroni, eli keltarauhashormoni, on toinen munasarjojen tuottamista hormoneista. Se on keltarauhasesta ja istukasta erittyvä steroidihormoni, joka ylläpitää kohdun limakalvon eritysvaihetta ja edistää raskauden jatkumista.

 

Kilpirauhasen toimintaa säätelevät hormonit

 

Trijodityroniini T3-V

Voimakasvaikutteinen kilpirauhasen erittämä hormoni, jonka molekyylissä on kolme jodiatomia.

 

Tyreotropiini TSH

Tyreotropiini on aivolisäkkeen erittämä hormoni, joka aktivoi ja säätelee kilpirauhasen toimintaa. Lyhenne TSH tulee sanoista tyreoideaa (=kilpirauhasta) stimuloiva hormoni. Tyreotropiini on välttämätön kilpirauhashormonin, eli tyroksiinin, tuotannolle. TSH kiihdyttää kilpirauhaskudoksen kasvua.

 

Tyroksiini T4-V

Tyroksiini on kilpirauhasen erittämä hormoni. T4-V-tutkimuksen ohella kilpirauhasen toiminnan tutkimiseen käytetään tyreotropiinin (TSH) mittausta, joka on nopeammin toimintahäiriöissä reagoiva kuin tyroksiini.

 

Parathormoni

Parathormoni säätelee kalsiumin ja fosfaatin määrää veriplasmassa ja vaikuttaa myös magnesiumtalouteen. Kalsium määrää lihasten ja hermojen ärsytysherkkyyttä ja osallistuu moniin tärkeisiin tapahtumiin soluissa. Kun terveellä ihmisellä kalsiumpitoisuus hiukankin vähenee (esim. paastossa), lisääntyy hormonieritys vapauttaen kalsiumia ja fosfaattia vereen luuston suurista varastoista. Samalla hormoni vähentää kalsiumin eritystä virtsaan ja lisää fosfaatin eritystä niin, että tasapaino saavutetaan. Kalsiumpitoisuuden lisääntyessä hormonieritys puolestaan vähenee, ja kalsiumia siirtyy luustoon ja virtsaan.